Jenni luottamustehtävissä

Sairaanhoitajakoulutuksen neuvottelukunta

TAMKissa on jokaisella koulutusohjelmalla oma neuvottelukunta, johon osallistuu TAMKin edustajia ja työelämän edustajia. Myös opiskelijan näkökulma kokouksissa on tärkeä. Neuvottelukunnassa työelämä ja koulu keskustelevat keskenään. Kokoontumisia järjestetään kerran lukukaudessa.

Minua pyydettiin sairaanhoitajakoulutuksen neuvottelukunnan opiskelijajäseneksi. OlinJenni_Vuorenmaa_blogi_postaukseen pyynnöstä yllättynyt, ja halusin vaihtaa ajatuksia asiasta ennen lopullista päätöstäni. Kävin juttelemasssa koulutusohjelman koulutuspäällikön kanssa, ja halusin tietää millainen minun roolini tulisi olemaan, ja kovin myös pohdin, onko minun antama panokseni oikeanlainen tällaiseen tehtävään.

Olen syksyllä 2014 aloittanut monimuotoisena sairaanhoitajaopinnot. Valmistuin lähihoitajaksi vuonna 2003 ja olen tehnyt lähihoitajan työtä siitä lähtien. Työn ohella opiskelin psykiatrisen hoidon erikoisammattitutkinnon, ja olen ollut aktiivisesti mukana monessa projektissa. Oman työn kehittäminen on ollut vuosien ajan itselläni ajankohtaista, ja mietin että miksipä ei myös opiskelijoiden aseman kehittäminen. Oma työni on ollut projektiluontoista, ja olen päässyt vaikuttamaan omaan työhöni mielestäni kiitettävästi. Oman työn ohessa olen ollut mukana erilaisissa pienryhmissä, joissa on kehitetty mm. työpaikan omahoitajajärjestelmää, tyhy-toimintaa, laadittu tasa-arvosuunnitelma, toimin sisäisenä auditoijana työpaikassa ja työsuojelutoimikunnassa olen ollut usean vuoden ajan, ennen äitiyslomalle jäämistä toimin työpaikkani työsuojeluvaltuutettuna.

Ehkä voisi sanoa, että monessa oman työn kehittämistä olevissa ryhmissä on tullut harjoiteltua niin kehittämistyötä kuin vuorovaikutustaitoja erilaisten ihmisten kanssa. Kuulostaa kovin aktiiviselta. Rehellisyyden nimissä täytyy myöntää, ettei jokaiseen erilaiseen toimintaan ole tullut lähdettyä hypyn kengässä, ilosta riemuiten. On saattanut olla sellaisiakin tilanteita,Jenni_Vuorenmaan_blogipostaukseen_2 ettei ketään ole huvittanut oman työn lisäksi ottaa lisää ”hommia harteilleen”. Jälkeenpäin kun miettii, niin aina uuden haasteen edessä ja haasteiden jälkeen on enemmän saanut itselleen työkaluja omaan työhön, kuin että olisi harmitellut niihin osallistumisia. Kannustankin jokaista työntekijää ja opiskelijaa vaikuttamaan omaan työhönsä, antamaan palautetta ja osallistumaan erilaisiin projekteihin.

Niinpä päätin lähteä uteliaisuuttani katsomaan mitä neuvottelukunnan opiskelijajäsenyys pitää sisällään. Tehtäväni on olla kuulolla ja kuunnella opiskelijoita ja poimia sieltä esiin nousevia asioita. Tehtävänäni on näin viedä neuvottelukuntaan opiskelijanäkökulmaa siellä käsiteltäviin asioihin. Tarkoitus on pohtia sairaanhoitajakoulutuksen sisällön kehittämistä, vastaamaan tämän päivän työelämän haasteita.

Jenni Vuorenmaa 14ahoty2

Posted in Uncategorized | Leave a comment

Lyhyt kävelyretki Nässyn rantaan

14ahoty2_syysretki_näsijärven_rantaan

Tehtiin pieni irtiotto arjesta ja pohdittiin Näsijärven rannassa ajan ja työmäärän hallintaan liittyvää ajatusmaailmaa.

Posted in Uncategorized | Leave a comment

Kesä oli ja meni, Tiia kertasi koulussa opittua

Kesä_oli_ja_meni

Opittua kertaamassa…

Kesä on mennyt töitä tehden. Ensimmäisen vuoden sairaanhoitaja opinnot antoivatkin monen monta erilaista näkökulmaa työn tekoon kesäksi. Vaikka kevät oli koulussa melkoista hässäkkää, niin jäi siitä silti paljon käteenkin.

Etiikkaa ja sen erilaisia näkökulmia pohdittiin työyhteisössämme. Syntyi monta syvällistä keskustelua, esimerkiksi potilaan itsemääräämisoikeudesta, ja siitä kuinka sitä kunnioittaa hoitohenkilökunta ja omaiset.

Myös vuorovaikutustaitojen seuraamiseen meni aikaa. Vaikka kevättalven kurssi tuntui kenties silloin tyhjänpäiväiseltä, huomasin kurssilla opittujen asioiden auttavan ymmärtämään paremmin potilaita sekä työtovereita.

Uusia kliinisiä hoitotyön toimintoja, joita myös ”tempuiksi” kutsutaan, sain myös kokeilla kesän aikana, kuten esimerkiksi kanylointia sekä nesteiden sekoittamista että tiputtamista. Eivät ne olleet kovin vaikeita asioita, mutta jännitti se silti. Työkavereiden kannustuksella ja tsempillä pääsin haasteiden yli ja sain onnistumisen kokemuksia. Työkaverini kyselivät myös uusimpia koulussa opetettuja ”temppuja” ja jotain niksejä pääsin jopa heille antamaan.

Kokonaisuudessaan kesä meni nopeasti ja nyt opetellaan toisen vuoden opinnoissa uusia ajattelemisen aiheita ensi kesäksi.

Tiia Sironen 14AHOTY2

Posted in Uncategorized | Leave a comment

Heli piipahti Tartossa: Viron projektimatka 2014

Sosiaalialan koulutusyksikkö on jatkanut ruohonjuuritasoista yhteistyötä Virossa Tarton lasten turvakodin kanssa vuodesta 1992 alkaen eli 24 vuotta. Viime vuosina yhteistyö on kulkenut työnimellä “Lapset elämänsä valtiaiksi”, joka kuvastaa yhteistyön sosiaalipedagogisen viitekehyksen.

Päädyin hetken mielijohteesta hakemaan mukaan projektiin, jossa Viroon lähdettäisiin 3.12-7.12.2014 ja saadessani tiedon mukaan pääsystä oli tunne melkoisen jännittynyt. Järjestimme muutaman tapaamisen ennen varsinaista matkaa, jolloin teimme etukäteisvalmisteluja ja tutustuimme samalla toisiimme. Koululta saimme rahallista tukea laivamatkojen muodossa ja reissun vetäjä Lehtori Tapio “Tapsa” Salomäki varaili huoneet huokeista hotelleista yhdeksi yöksi Tallinnaan ja loppuajaksi Tartosta.

Tartto 5

Matka sisälsi muun muassa tutustumisen Tallinnan vankilaan, jossa saimme mahtavan esittelykierroksen. Hieno kokemus! Tallinnan AIDS-tukikeskukselle sovittu tapaaminen meni oman aikataulumme pettämisen vuoksi ohi, mutta kävimme sitten Tallinnan “Hervannassa” Lasnamäessä tutustumassa Eestiläiseen lähiökulttuuriin, ja hyvältähän tuo näytti. Rauhallista oli ja hyvät kakkukahvitkin tuli juotua

Tartossa kohteitamme olivat Mäenkadun lastenkoti, Kaagveren tyttöjen erityiskoulu sekä Tarton lasten turvakoti. Mäenkadun lastenkodilla saimme esittelyn ja kierroksen.

Tartto 4

Kaagveren erityiskoulun tytöille lähetimme vuosittaiseen tapaan tavararistikon, joka tyttöjen tuli suomeksi ratkaista. Vierailupäiväämme Kaagveressä kuului talon toiminnan esittely kierroksineen sekä saimme viettää tyttöjen kanssa aikaa. Veimme mukanamme mahtavat keräämämme ristikko palkinnot ja olihan sitä riemua sydäntä lämmittävää katsella. Tytöt ovat ns. tuomittuja tyttökotiin, syynä esimerkiksi eritasoista päihteiden käyttöä ja väkivaltaa. Maksimi aika laitoksessa on kaksi vuotta ja ikähaitarina 12-17-vuotiaat. Tapaaminen oli mieletön kokemus yhteislauluineen ja hengailuineen sen lämminhenkisyyden ja sydämellisyyden vuoksi ja lähtö tuntui todella haikealta. Halaukset saimme kuitenkin lähtiäiseksi

Tartto 3Tartto6

Päätapahtuma on vuosittainen Tarton lasten turvatalon joulujuhlan järjestäminen. Sekä Tapsa, että pari aiemminkin reissussa mukana ollutta antoivat hyvät esitiedot ja päivästä tuli mahtava. Veimme mukanamme joululahjat, joita hankimme lahjoituksena tutuilta ja yrityksiltä.

Joulupukkina juhlassa toimi vuosittain projektissa alusta lähtien ollut, Tamk:sta valmistunut lastensuojelutyössä uran tehnyt eläkeläinen, Tampereen oma JÕuluvana Antti joulumuori- vaimoineen. Päivä sisälsi piparinpaistoa, joulutunnelmaa ja oli mahtavaa nähdä turvatalon henkilökunnan eli “kasvattajien”, lasten sekä muiden yhteistyökumppaneiden välinen kiintymys ja lämpö. Juhlassa esitimme, vaikka itse sanonkin, melkoisen hienon teatteri esityksen, tämän vuoden teemana oli lelut.

Tartto 1

Myös turvatalon henkilökunnalla oli oma esitys ja tänä vuonna Tampereen porukka ehkä ylsi jopa hieman parempaan, pientä kilpailuhenkeä oli selkeästi nähtävissä

Kävimme pyörähtämässä Tarton yliopiston kauniissa, historiallisessa rakennuksessa, ja tulihan sitä paikallista menoa nähtyä muutenkin, vaikka ohjelma tiukka olikin. Oli hienoa kuulla aiempien vuosien reissuista ja mielenkiintoista nähdä, kuinka näinkin ruohonjuuritasoinen yhteistyö on hedelmällistä.

Suosittelen lämpimästi hakeutumaan näihin projekteihin, itselleni tämä oli mieletön kokemus oman ns. osaamisalueen eli vanhustyön ulkopuolelta. Oli opettavaista vaihtaa näkökulmaa sosiaalipuolen opiskelijoiden kanssa ja matkailuhan avartaa aina muutenkin mieltä . Projektin mielenkiinnosta kertoo myös se, että osallistujissa löytyy jo opintonsa lopettaneitakin. Ja hyvänä lisänä oli tietysti projektista saamani 3op, vaikka ilman niitäkin matkalle kannattaa lähteä. Onneksi näissä Tapsan projekti-reissuissa kuljetaan “opiskelijaystävällisesti” eli halvat majoitukset ja julkinen liikenne, jottei raha olisi este reissuun lähtemiselle.

Heli Teisko 14AHOTY2

 

 

 

Posted in Uncategorized | Leave a comment

Syksyn 2014 positiivisuudet

Ensimmäinen lukukausi opintoja on jo takana. Alkumyllerryksen ja hyvin ansaitun joululoman jälkeen alkavat palaset selkeästi loksahtelemaan paikoilleen. Hyvä niin! Vaikka opintojen aloitus on aiheuttanut paljon hämmennystä ja omalta mukavuusalueelta poismurtautumista, löytyy menneestä syksystä paljon positiivista.

Ryhmän positiivisuudet:

Sosiaalisuus

koulu- / opiskelukaverit
luokan henki
paljon osaamista ryhmässä
yhteistyö antaa voimaa jatkaa eteenpäin
lähiopetuspäivät mieleisiä

Koulun sisäinen tukiverkko

kannustava oma ope ja muiden opettajien tuki
mukavat opettajat
opetus
Tuutoreiden korvaamaton tuki

Oppiminen on iloinen asia

opin opiskelemaan
oppimaan oppiminen
oman arvostuksen kohoaminen
kärsivällisyyden lisääntyminen
uusien asioiden oppiminen

Arjen hallinta

työn ja opiskelun yhteensovittaminen onnistui
opintojen joustavuus
Opinnot ovat alkaneet hyvin

Ulkoiset kannustimet (suoritukset)

uusintatentti meni läpi
Olen selviytynyt tähän asti
opinnot ovat edenneet, sain suoritettua suunnitellut opinnot
pääsin kaikista kokeista läpi
pääsin läpi mikrobiologiasta
sain muutaman opintopisteen kokoon

Kohtalainen lista positiivisia kokemuksia opiskelusta, eikö olekin? Vaikka kuinka väsymys iskee ja alkaa hatuttaa, muistakaa se että opiskelusta on hyötyä. Ja hyödyt ovat monitahoiset!

Posted in Uncategorized | Leave a comment